Helsingin hovioikeus on 3.4.2023 antanut ratkaisun nro 548 koskien tasa-arvolain mukaista hyvitystä tilanteessa, jossa työnhakijaa ei ole edes kutsuttu työhaastatteluun, vaan hänet on jätetty valitsematta suoraan työhakemuksen perusteella.
Tapauksessa syrjityllä työnhakija A:lla on ollut oikeustieteen perustutkinto, minkä lisäksi hänellä on ollut jatkotutkinto ja työ- ja sopimusoikeudellista julkaisutoimintaa. Avoinna ollut tehtävä on ollut työmarkkina-asioiden asiantuntijatehtävä, jolle ei ollut asetettu erityistä koulutusvaatimusta. Kyse on ollut kaiken kaikkiaan niin sanotusta perustason asiantuntijatehtävästä. A:n palkkapyyntö on ollut 6.000 euroa, tehtävään valitun toista sukupuolta olevan työnhakija B:n palkkapyyntö on ollut 5.000 euroa ja tehtävästä on tosiasiallisesti maksettu 4.500 euron kuukausipalkkaa.
Hovioikeus on ratkaisussaan katsonut, että tapauksessa on syntynyt syrjintäolettama, koska A on ollut ansioituneempi kuin B. Vaikka tehtävässä ei olekaan ollut suoranaista koulutusvaatimusta, A:n koulutus ja julkaisutoiminta ovat tukeneet tehtävän menestyksekästä hoitamista ja siten tehneet hänestä B:tä ansioituneemman. Työnantajan on näin syntyneestä syrjintäolettamasta vapautuakseen tullut osoittaa, että B:n valintaan häntä ansioituneemman A:n sijasta on ollut muusta kuin sukupuolesta johtuva hyväksyttävä syy.
Hovioikeus on siten asiassa katsonut, että A:n ilmeinen ylipätevyys suhteessa tehtävän asettamiin vaatimuksiin ei ole ilmentänyt A:n sopimattomuutta tehtävään vaan päinvastoin se on tullut lukea A:n lisäansioksi. Tämä näkemys saattaa olla vieras käytännön työelämälle.
Ratkaisussa työnantaja on syrjintäolettamasta vapautuakseen vedonnut A:n hakumenettelyssä esittämään liialliseen palkkapyyntöön, jota hovioikeus ei ole kuitenkaan sellaisenaan pitänyt tasa-arvolaissa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä. Työnantajan olisi hovioikeuden näkemyksen mukaan tullut selvittää, olisiko A tosiasiassa ollut valmis vastaanottamaan tehtävän palkkatoivettaan alhaisemmalla palkalla. Työnantaja ei olisi ilman näiden lisäselvitysten suorittamista saanut lähteä siitä, että A on palkkatoiveellaan hinnoitellut itsensä ulos tehtävästä.
Mainituin perustein hovioikeus on katsonut työnantajan syrjineen A:ta ja velvoittanut työnantajan suorittamaan A:lle hyvitystä.
Käytännön työelämästä omaavani käsityksen perusteella pidän hovioikeuden ratkaisua huomionarvoisena. Tapauksessa työnantajalla ei vaikuta olleen minkäänlaisia syrjiviä tarkoitusperiä. Lisäksi sekä ilmeinen ylipätevyys että liiallinen palkkatoive ovat seikkoja, jotka tosiasiassa kertovat työnhakijan soveltumattomuudesta tehtävään. Työnhakijoiden sivuuttaminen näillä perusteilla on kuitenkin ratkaisun perusteella riskialtista. Tämä on erityisesti seurausta tasa-arvolakiin sisältyvästä hyvin muodollisin perustein syntyvästä syrjintäolettamasta, joka ei vaadi syntyäkseen tarkoitusta syrjiä.
(Hovioikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen)