Korkeimman oikeuden erittäin mielenkiintoisessa 13.11.2023 antamassa ratkaisussa KKO 2023:83 on annettu uusi työkalu työnantajien käyttöön turvaamaan kilpailukieltosopimusten tosiasiallista noudattamista.
A ja B Oy (yhtiö) ovat solmineet työsopimuksen, jossa on ollut 12 kuukauden ajan voimassa olevaa kilpailukieltoa koskeva ehto. A on irtisanonut työsopimuksensa ja siirtynyt välittömästi työsuhteensa päätyttyä yhtiön kanssa kilpailevaa toimintaa harjoittavan X Oy:n toimitusjohtajaksi. A on teollaan rikkonut kilpailukieltosopimusta.
Tuomioistuimelta voi turvaamistoimena hakea, että tuomioistuin sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin. Oikeuskäytännössä ei ole kuitenkaan aiemmin otettu kantaa kysymykseen, voidaanko turvaamistointa määrätä työsopimuksessa olevan kilpailukieltoehdon tehosteeksi. Toisin sanoen, voidaanko työntekijää sakon uhalla kieltää työskentelemästä kilpailijalla kilpailukieltosopimusta rikkoen.
Tapauksessa B Oy ei ole tyytynyt vaatimaan A:lta sopimussakkoa kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seurauksena. B Oy on sen sijaan vaatinut turvaamistoimihakemuksessaan, että käräjäoikeus kieltää sakon uhalla A:ta rikkomasta työsopimuksessa sovittua kilpailukieltositoumusta ja toimimasta X Oy:n palveluksessa.
Korkein punnitsi ratkaisussaan erityisesti kilpailukieltosopimusta koskevan sääntelyn tarkoitusta ja tämän tarkoituksen tehokasta tosiasiallista toteutumista sekä A:n perustuslain turvaamaa oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Korkein oikeus katsoi selvällä enemmistöllä, että turvaamistoimi on mahdollista määrätä perustuslain estämättä ja A:ta on mahdollista sakon uhalla kieltää rikkomasta kilpailukieltosopimusta.
Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen ratkaisu. Ratkaisun seurauksena työnantajalla on käytössään uusi suojakeino tilanteessa, jossa kilpailukieltosopimuksella sovittu sopimussakko ei ole seurauksena riittävä estämään sopimuksen rikkomista. Sopimussakko ei nimittäin estä itse sopimuksen vastaista työntekijän toimintaa, ja työntekijä voi ikään kuin yksipuolisesti ostaa itsensä vapaaksi kilpailukieltosopimuksesta pelkästään sopimussakon hinnalla.