Korkein oikeus on 21.9.2026 antanut ratkaisun KKO 2026:65 tapauksessa, jossa työntekijä on irtisanottu hänen työtehtäviinsä liittyneen rikosepäilyn ja rikossyytteen jälkeen. Työntekijä on vaatinut työnantajalta korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Työntekijän korvausvaatimus on perustunut väitteelle siitä, että rikokseen perustuvaa irtisanomisperustetta ei ole ollut, sillä rikosasian syyte on tullut hylätyksi.
Tapauksessa irtisanottu työntekijä on toiminut pitkään vastuullisessa ja itsenäisessä myyntitehtävässä, jossa hän on vastannut taloudellisesti merkittävistä konekaupoista. Hän on hyväksynyt vaihtokoneen kauppaan varmistamatta asianmukaisesti omistusoikeutta ja kirjannut kauppasopimukseen virheellisiä sekä puutteellisia tietoja. Vaikka rikossyyte onkin hylätty, korkein oikeus on katsonut työntekijän menetelleen olennaisilta osin työnantajan luottamusta vaarantavalla tavalla, mikä on oikeuttanut työsopimuksen irtisanomisen.
Ratkaisussa korkein oikeus on korostanut, että työntekijän työsopimuksen päättämisen arviointi perustuu työntekijän menettelyn moitittavuuden työoikeudelliseen arviointiin sen rikosoikeudellisen syyllisyysarvioinnin sijaan. Toisin sanoen työntekijän menettely voi työoikeudellisesti olla riittävän moitittavaa oikeuttaakseen työsopimuksen irtisanomisen, vaikka siitä ei seuraakaan työntekijälle rikosoikeudellista vastuuta.
Ratkaisun myötä on selvää, että työnantaja voi tehdä ratkaisunsa työntekijän työsuhteen jatkumisen suhteen saatuaan tietää työntekijän menettelystä itsessään ilman perusteltua tarvetta odottaa myöhemmin annettavaa ratkaisua työntekijän rikosoikeudellista vastuuta koskien.
Ratkaisu herättää allekirjoittaneen kysymään työntekijän irtisanomiseen liittyvän jatkokysymyksen, jota korkeimman oikeuden ratkaisussa ei käsitellä. Työsopimuslain mukaan työnantajan tulee suorittaa irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen syyt ovat tulleet työnantajan tietoon. Työhön liittyvissä rikosepäilyissä työnantaja saanee olennaiset tiedon työntekijän menettelystä jo viimeistään rikosasian esitutkinnassa. Koska korkein oikeus on nyt linjannut, että työoikeudellinen ratkaisu tulee perustaa työntekijän menettelyyn eikä tämän menettelyn rikosoikeudelliseen arviointiin ja koska rikosasiaa koskevan ratkaisun saannissa voi kestää pitkään, voiko työnantaja menettää oikeutensa vedota työntekijän menettelyyn irtisanomisperusteena, jos näiltä osin jäädään odottamaan rikosasiassa vasta pidemmän ajan kuluttua annettavaa ratkaisua? Tämän oikeudenmenetyksen tapahtumisen puolesta voinee tapauskohtaisesti argumentoida, sillä rikosasian ratkaisu koskee vain työntekijän menettelyn rikosoikeudellista arviointia, mikä ei ole korkeimman oikeuden mukaan irtisanomisperusteen kannalta keskeistä.